9.7.2014 Saanan rinteillä

Edellisen päivän ja yön valvominen saivat meidät tekemään päätöksen, että tänään otetaan suht iisisti. Niinpä lämmitimme saunan ja löylyjen jälkeen istuskelimme kaikessa rauhassa kesäisen päivän auringossa. Juhlistimme mukavaa hetkeä pienillä snapseilla.

Vaan eihän ne kuvaajat luonnolleen mitään mahda. Jossakin vaiheessa kukin meistä tarttui kameraan. Itse kävin kuvailemassa mökin takana sinirintaa, jolla oli pesä jossakin lähellä, ilmeisesti ulkorakennuksen romuläjän seassa. Mökin pihamaalla kasvoi siellä täällä tunturikatkeroa, jota myös kuvailimme Ilkan kanssa moneen kertaan.

Illemmalla päätimme lähteä käpsehtimään Saanan rinteille. Kasvien kuvausta taisi olla enimmäkseen meillä kaikilla. Kennolle tarttui kurjenkanervaa, lemmikkiä, metsätähtiä- ja orvokkeja, kulleroita, katajaa, vaivaiskoivuja, kanukkaa ja ailakkia.

Ja kun kerran vauhtiin päästiin, eikä tänne nukkumaan ole tultu, niin Didnojoelle tie vei  :)

Päätien  ali menee virta, joka putoaa komeasti heti tien vieressä alemmas.Kuohu ja pärske on melkoinen. Skibotnin suunnalla oleva Didnojoki on näin voimakas vain juoksutusten aikaan, Kylttiä, jossa varoitetaan voimakkaasta virrasta ja jolla kielletään joen pohjalla kävely, on syytä uskoa.

Yläjuoksulla on tosi hieno paikka, jossa on vierekkäin kaksi putousta.

Aakeeta ylänkölaakeeta. Seuraava päivä oli jo pitkällä ennen kuin oltiin punkassa.