8.7.2014 Lulledalen - Signaldalen

Puolenpäivän jälkeen starttasimme Norjan puolelle Lulledaleniin. Ilkka ja Ismo tiesivät, että sieltä pitäisi löytyä tikankontteja. Nokka siis kohti Skibotnia. Lulledalen sijaitsee noin 12 km ennen Skibotnia tien oikealla puolella - siis Kilpisjärveltä mentäessä - tässä karttalinkki.

Auto parkkiin, reput selkään ja kamerat jalustoineen käsiin - sitten talsittiin rinnettä ylöspäin. Maastosta löytyi tähtitalvikkeja - niitä löytyy muuten Koliltakin Tarhapurolle mentäessä.

Tikankontit löytyivät lehtomaisesta rinnemetsästä. Niitä kuvatessa menikin aika tovi. Suurin osa oli jo hiukan ylikukkineita - onneksi muutama kukka oli vielä uhkeimmillaan.

"Pakollinen" poseerauskuva otettiin vanhojen puiden äärellä.

Lulledalenissa pauhaa virta putouksineen - tässä yksi mukavasti vetää ja usvaa roiskiva putous.

Lulledalenista matka jatkui edemmäs Norjan puolelle. Ilkkaa kiehtoi ajatus käydä Paras-tunturin juurella, jonne matkaa kertyi teitä myöten yllättävän paljon. Matkalla Signaldaleniin kajasti auringonvalo vuorten takaa luoden taivaalle hienon valo-varjo-ilmiön.

Signaldalen (Stordalen?) on paikka Parastunturin juurella. Kuvissa Paras näkyy vastakkaisesta suunnasta kuin Kilpisjärveltä katsottuna. Opaskyltissä neuvottiin reitit sotarojujen luo ja Paraksen huipulle - tällä kertaa jätimme väliin kummatkin kohteet. Tässä karttalinkki.

Paluumatkalla kuvasimme hienot putoukset, jotka olimme huomanneet menomatkalla. Jäimme kyttäämään useaksi tunniksijosko auringonvalo värjäisi virtauksen kultaiseksi, mutta vesi kulki juuri sen verran kolossaan, että valo ei siihen oikein kunnolla käynyt. Korkeutta putouksella lie ollut kaikkiaan useita satoja metrejä.

Napsin sillalta panoraamakuvatkin - oikeassa laidassa näkyvistä putouksista vasen on se, jota kuvasimme.

Voi voi - näitä auringonlaskuja on nähty niin paljon ja kuvattu niin paljon - ja aina vaan tulee kuvattua niitä uudelleen ja uudelleen :)

Kävimme vielä ennen kotimatkaa Skibotnin satamassakin, jossa meriharakat kisasivat taivaalla.