21.7.2014 Ötököitä ja 10-vuotismerkkipäivät

Kuuman kesäpäivän kunniaksi lähdin hikoilemaan Teerisuolle. Aikomuksena oli saada kuvia suopäiväperhosista mutta tavoite ei onnistunut. Löytyi vain yksi selkeä suolaji: rämevihersiipi
 - kuvassa naaras.

Rauanjärven eteläpään suoläntillä olivat kämmekät täydessä kukassa. Eräällä kukinnolla kyttäsi kukkahämähäkki (Misumena vatia) saalista.

Olen minä tämä kuoriaisen nimen joskus selvittänyt vaan arvatkaapas muistanko. Kertaus on opintojen äiti, hyönteisopas käteen ja vastaus löytyi - pajujäärä se on. Seuraavana hopeatäplä - saattais olla orvokkihopeatäplä. Tarkka lajimääritys vaatii useimmiten myös siiven alapintojen näkemisen

Metsämiesten laavun vieressä oli pieni tupsu kukkivia kasveja. Kukinnoilla sinisiivet valmistautuivat paritteluun.

Tässä viitamittari männyn neulasilla.

Luteen kehitysasteilla voi olla hienot kuviot - alla eräs esimerkki.

Näitä hopeatäpliä ja niiden näköisiä perhosia ei kyllä meinaa tunnistaa kuin korkeintaan kirjojen kuviin vertaamalla ja vaikeaa on sittenkin. Alla oleva on ratamoverkkoperhonen ja seuraavana mikä lie hopeatäplä.

Kasteyökkönen (aika pitkällä kolvilla varustettu) löytyi lepäilemästä lehden juuresta.

Sitten alkoivat merkkipäivät - oli nimittäin kymmenes vuosi peräkkäin, kun kokoonnuimme isä ja pojat -viikonloppuun; vaikka eihän nyt ollut viikonloppukaan. Kisailemme kerran vuodessa tosi "urheilullisten" lajien parissa tavoitteena ensisijaisesti hiki ja voitto. Eka laji oli pistoolivarsi-jousiammunta, joka oli niin vaarallinen laji ettei siitä uskalla edes kuvia näyttää. Kolmannesta kisalajista (pönttöpallo) alla tilannekuva, joka todistaa kisojen hikoiluliikunnan määrää sekä vakavaa suhtautumista kanssakilpailijan suoritukseen. Virallinen kisajärjestäjä sensuroi muut kuvat.