10.7.2014 Blåvattnet Norja
Heräiltyämme edellisyön reissulta Didnojoelle, pähkäilimme seuraavaa kohdetta. Ilkka kertoi jonkun kaverinsa maininneen Norjan puolella hienon paikan nimeltä Blåvattnet, jonne olisi suht helppo mennä - nousua vähän, mutta matkaa yli neljä kilometriä. Karttaa tutkittiin ja lähtö päätettiin. Matkalla oli komeat maisemat - ajettiin Skibotnin ja Oteren kautta vuonon toista puolta takas pohjoiden suuntaan Lyngseidetiin ja sieltä tietä 312 myöten hiukan Jaegervatnin ohi aina Sör-Lenangsbotniin. Tässä linkki Norjan karttaan paikalle, johon jätimme automme.
Näkymät Jaegervatnilla sekä Blåvattnetin jäätikölle, kun olimme ylittäneet matalan joen ja nousseet ensimmäiselle kukkulalle, josta ikuinen jäätikkö näkyi.
Matkalla oli hienoja eroosin muokkaamia ja kuluttamia kiviä sekä lohkareiden välissä muutamia isoja ristihämähäkkejä.
Vaikka taivalsimme varsin rauhallisesti, oli matka pienoista ylämäkeä ja kyllä se vain hiki nousi pintaan, varsinkin kun oli hieno kesäinen ja lämmin keli.
Lähestyessämme määränpäätä alkoivat jäätiköltä putoavat purot vähitellen näkyä.
Vesi oli kirkasta ja kylmää, mutta hyvää janojuomaa.
Perille päästyämme notski tulille ja kaffeet porisemaan. Ismo tarjosi pienet napsut maiseman kunniaksi :)
Kieltämättä vesi oli hyvin turkoosin väristä. Ilkka innostui lupauksensa mukaisesti uimaan ja kertoi, että uidessa vesi ikään kuin kihisi tai poreili. Outo ilmiö - johtuneeko veteen sitoutuneista kaasuista tai jostain muusta - hmmm??? Jos oikein tarkkaan katsoo alempaa kuvaa, voi nähdä Ilkan pulikoimassa :) etualalla keskellä.
Alkoi paluutaivallus, joka sujui väsähtäneissä merkeissä, mutta alamäkeen helpommin kuin etukäteen luulin. Onneksi ei polvi temppuillut - oli ilo askeltaa ja välillä pysähdellä ottamaan kuvia matalalla olevasta auringosta matkamiehen silhuetin kera..
Ajomatkan aikana yhytimme hienojen ja erikoisten maisemien lisäksi merikotkan ja ketun. Arvatkaapa maistuiko uni, kun pääsimme Kilpisjärvelle ja punkkaan :)
Hieno reissu ja kertomus! Kiitos.
VastaaPoista