Veines Kongsfjordissa

 Veinesin niemen kiertoon varattiin lähes kokonainen päivä.

Heti alkumatkasta Martti hoksasi kärpän - mulla vaan ei ollut kuin max 105 mm putki mukana, joten kunnon kuvat jäivät haaveeksi. Kyllähän näistä erottaa, että kärppä se on, mutta mutta ... liikaa suurennettuja, joten epätarkkoja.

Keli oli viileämpi kuin edellisenä päivänä ja ajoittain tuuli oli varsin hento.  

Rantakalliot ovat jylhät - ilmankos tunturihaukkakin viihtyy näissä maisemissa.

Erikoisen mallinen piilokoju on hienolla paikalla jyrkän kallion pahtaalla, etuviistoon kallellaan olevasta peräikkunasta voi katsella lähes pystysuoraan alas.

Mitä luultavimmin poron sääriluut - mutta kumman jalan - etu vai taka?

Martti pyöreiden kivien äärellä.

Kalliopoimun huippu

Seppo löysi luolan ja odotteli meitä sen suulla.

Sakemannit ovat rakentaneet Veinesin niemelle bunkkerit ja käytäviä ristiin rastiin - täälläkin on olleet aikoinaan tykit, lavetit paikallaan edelleen.

Kummallisen paljon oli muutamissa lapinvuokoissa terälehtiä - parhaimmillaan 11 kpl.

Tällä rannalla pyöreiden kivien koko vaihteli veikeästi  - toisella laidalla isot pienentyen rannan matkalla siten, että toisella laidalla oli vain pieniä. Kivistä ja niiden muodoista sekä kuvioista lisää kuvia jutussa Luonnonvoimat kivenhiojina

Matkattiin vielä Berlevågiin ostamaan ruokaa täksi illaksi ja lähtöaamuksi. Ja mitäpä tulikaan matkalla vastaan - no merikotkia tetenkin. Tämä yksilö kävi nappaamassa rannalta jotain kynsiinsä, jäi vaan arvoitukseksi mitä, sillä vaikka kuinka kuvaa olisi suurentanut, ei saa selvää.

Lähellä Berlevågia oli jokin raato, josta kotkat nahistelivat. Paikalla oli kolme eri-ikäistä kotkaa, joista vanhin valkokauluksellinen keltanokka näytti nuoremmilleen kaapin paikan. 

Tyllin lentokin tarttui kennolle.

Isokoskelot olivat yllättävän arkoja, heti kun noustiin autosta alkoi räpistely meren aalloille vaikka matkaa oli varmaan lähes 100 metriä.

Eilen akun loppuessa jäivät rannan hiekkakuviot kuvaamatta, joten lähdettiin iltasella vielä uudestaan laskuveden aikaan niitä kuvaamaan. Lisää taidekuvia kyseisistä kuvioista jutussa Vesi, maa ja kuu taiteilijoina

Huomenna aamupalan jälkeen kotiin - kuvaamaan ei kerkiä, muutoin menee seuraavan päivän puolelle eikä Seppo ehdi Rovaniemen junaan. Mahtava reissu - suuret kiitokset Martti ja Seppo.