On se kummallista, kun metsässä viipyy pidemmän aikaa ja rauhassa istuskelee ja tutkii näkymien lisäksi myös yksityiskohtia, niin alkaa näkemään myös metsän asukit. Jostain syystä ne tuntuvat viihtyvän vanhoissa puissa ja erityisesti vanhoissa haavoissa. Hmm.. onko haapa pehmeänä puuna "helpompi muokata asumakuntoon"?
Entisajan ihminen oli enemmän metsässä kuin nykypäivänä me olemme, he varmaan myös näkivät nämä olennot helpommin, joten ilmankos he kunnioittivat metsää paljon paljon enemmän kuin me nykyisin.
Tässä esimerkkejä Timovaaran rinnemetsän puuolennoista, kuka minkäkin näköinen vinoturpa, irvistelijä, sarvipää ja muuten vaan muikistelija. Toivottavasti sinä olet vielä edes hiukan "metsäläinen" ja näet nämä monimuotoiset kasvot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti