7.9.2014 Taivaan valoja ja menneisyyttä
Yöuni oli hyvin levotonta - kuutamoko lie kuuhullua vaivannut :)
Poukkoilin vähän väliä valveilla ja lopulta kyllästyin: noustaan sitten ylös ja nukunpahan sitten kun nukuttaa. Vaikka kuutamokuvia on matkan varrella kertynyt jo melkoinen liuta, tulee vaan aina yritettyä parempaa versiota ikiaikaisesta taivaan kiertäjästä. Jossakin vaiheessa yötä olin havaitsevinani pohjoisella taivaalla himmeää reposhehkua. Pitkällä valotusajalla hehkun sai näkyväksi ja kuutamo valaisi tummaa metsää kuin päivällä.
Aamu puolella yötä nousi järven päälle usvaa, joka antoi oman lisänsä kuviin.
Myöhään kun valvoo, niin sitä myös myöhään nukkuu :) Vaan pääsinpäs lopulta liikkeelle. Matkasin Oriniemelle, jossa tiesin olevan erään autiotalon. Jotenkin kun oli jäänyt vaivaamaan eilisen autiotalon kuvat - en ollut oikein tyytyväinen niihin. Onnistuisikohan tästä kohteesta kuvat kurssitehtävää ajatellen paremmin? Talon seiniä ja pinnoitteita on jo osin purettu - hirret mukavasti näkyvissä. Puretun pönttöuunin kohdalla osa hirsistä on hiiltynyt aika pahasti, ihme ettei ole palanut koko talo.
Tehtävää varten kokeilin myös mustavalkeita versioita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti