27.9.2014 Luontokuvausta hautajaisten välissä

Oli lauantaipäivä ja tiedossa kahdet hautajaiskuvaukset Kontiolahdessa. Ekat klo 10 ja toiset klo 15. Laiska ja osin pihi kun olen, niin ajattelin hyödyntää väliajan kuvaamalla luontoa Kontiolahden ympäristössä - Höytiäisen rannalla satamassa ja vanhan varuskunnan rannoilla. Ennen ekaa keikkaa kävin kuitenkin kuvaamassa luovan valokuvauksen jatkokurssin tehtävää varten heijastuksia kaupungin ikkunoista.

Hautajaiskuvauksen jälkeen ristiin rastiin ajellessani sattui silmiini mukavan oloinen koivikko, jolloin ajattelin kokeilla pitkää valotusta samaan aikaan kameraa ylös alas liikuttaen. Monta otosta meni ihan pers...ksi, mutta muutama onnistui mielestäni kuta kuinkin - alla yksi versio niistä.

Höytiäisen rannalla tuuli melkoisesti ja aika kylmästi. Perinteiset räpsyt tuntuivat pliisuilta, niinpä taas kokeilua pitkällä valotusajalla. Valoa vaan oli niin paljon, että piti laittaa tonninen harmaasuodin väliin, jotta sain aaltojen liikkeen järkevän näköisinä kuviin.

Rantapuustosta piti yrittää samaa temppua kuin aiemmin - heh - ihan mukavan näköinenhän tästä tuli.

Löysin myös vanhan hirsimökin, jonka ikkunasta kokeilin taas kurssitehtävääni varten heijastuskuvia, joihin sommittelin yhteen ikkunaruutuun heijastuksen tuoreemmasta talosta. Viimeisenä otoksena ennen toista hautajaiskuvausta napsasin yksityiskohdan haavan rungosta - tekstuuria - pintarakennetta - saataishan tuo jonkin powerpoint -esityksen taustakuvana mennä.

Samana iltana se sytytti - kuvaustehtävän lopputulos valkeni aivoissani: kuva mökin ikkunasta yhdistettynä aiemmin ottamaani kuvaan Myyn ikkunaheijastuksesta -jes, siinä se on! Lopputuloksena seuraavanlainen ajatus yhdistettynä kuvapariin: hämäristä hirsimökeistä siirryttiin asumaan peltikattoisiin taloihin. Vähitellen porukka siirtyi orpona kädet taskussa kaupunkeihin, jossa päätön kiire valtasi mielen kunnes joku havahtui ja haluaa palata takaisin maalle. Myyn kuva vain piti kääntää toisinpäin - sopi paremmin ko ajatukseen. 

20.9.2014 Innoton lauantaikuvaus

Raahasin itseni puoliväkisin liikkeelle kameran kanssa - jotenkin oli inspiraatio kateissa. Mutta kun oli luovan kuvakurssin tehtävä tekemättä, vääntäydyin kaupungille kuvailemaan ikkunaheijastuksia.

Ekassa kuvassa ajatukseni oli jokseenkin seuraavanlainen: "tahdottomat muotimaailman ostajaorjat katsovat tulevaisuuteen, jota rakennetaan muka heidän hyväksi."

Alla olevassa kuvassa pyysin nuorelta parilta luvan kuvata heitä valokuvaustehtävääni varten. Jälkikäteen huomasin, että kuvaan tuli uutta symboliikkaa, kun ohiajavan pyöräilijän katse kohdistui kuvattaviin. Onko pyöräilijä kateellinen nuorelle miehelle - vai peräti entinen poikaystävä, jota suoraan sanottuna potuttaa, kun tuli itse hölmöiltyä suhde piloille.
Saahan sitä keksiä kuvalle tarinoita :)

Nykyajan kiirettä kuvaavan otoksen nappasin Myyn nurkalla, jossa isot ikkunat heijastivat kirkkaana päivänä hyvin ympäristön näkyviin. Tässä jäi kuitenkin tarina hakuseen.

Kotiin tultuani kuvasin takapihan sienirykelmän, joka säännöllisyydessän kiinnitti huomioni. Syksyiset puut ja lehdet sekä kukkapenkin puoliksi lakastuneet lehdet olivat myös mielestäni otoksen arvoisia.

13.-14.9.2014 Mökkikuvia ja reposten odottelua

Mökkilauantai oli kiireetön - oikeastaan illan odottelua, josko sitten reposet jo menivät ohi. Kuvailin vähän sitä sun tätä - alla saldoa.

Kun ilta koitti, soiteltiin Ilkan kanssa ja sovittiin treffit Kolinportille. Pienen mietinnön jäkeen päätimme lähteä Kolin alamajan lähistölle Pielisen rannalle. Matkalla sinne havaitsimme, että Alamajalla oli menossa jokin juhla, porukkaa oli paljon, puut oli valaistu värivaloilla ja veden päälle oli kasattu melkoinen kokko. Eihän siitä voinut ohiajaa kuvia ottamatta. Teimme jo lähtöä paikalta, kun alkoi ilotulitus. Hah, mulla oli kamerassa kiinni 100-400 mm putki, joka ei soveltunut sitten alkuunkaan ilotulituksen kuvaamiseen. Eikä tainnut Ilkalla olla sen parempi lasi kiinni rungossa. No, ilotulituksia tulee joka uusi vuosi ja joulun avauksessa.

Reposia odotellessa kuvailimme kuutamoa ja venettä Pielisen rannalla yrittäen sommitella Otavaa samaan kuvaan veneen ja taivaantuijottelijan kanssa. 

Kahden kieppeissä yöllä kyllästyimme reposten odottamiseen - harmittavan himmeiksi jäivät edelliseen yöhön verrattuna.

Seuraavana päivänä mökiltä lähtiessä kiinnittyi huomio sudenkorentoon, joka haki liiterin seinästä lämpöä syksyn kylmähköön päivään. Se malttoi pysytellä yllättävän hyvin paikallaan, kun otin kuvia makrolla loittorenkaiden kanssa. Tuli oikein kunnon lähikuva kun croppasi reippaasti.

12.9.2014 Reposmyrsky

Kun kerran revontulisivustoilla oli ennustettu reposmyrskyä, sovimme Ilkan kanssa, että hän tulee mökille ja lähdemme sieltä katsastamaan sopivia paikkoja, joista kuvata reposia niin, että saisimme heijastukset veden pinnasta. Vaan emmepä kovin pitkälle mökiltä menneet - vajaan kilometrin päähän Rakennuslammen rantaan, josta oli suht hyvä näkyvyys pohjoisen suuntaan ja vesikin läsnä. Lukemat repossivuilla pyörivät punaisella alkuillasta lähtien, mutta kunnolla reposet pärähtivät käyntiin vasta hiukan ennen puolta yötä. Lammen rannassa ja ilmassa tosin oli aika paljon usvaa, joten osassa kuvista on pehmeä vaikutelma. Olisko kuitenkin pitänyt lähteä korkeammalle paikalle? Kuutamo toi oman tunnelmansa kuviin. Välillä korona oli aivan päällä ja kuvia tuli tietysti räpsittyä melkoisesti - kaikkiaan yli 500 kpl.

Ilkan lähdettyä kotimatkalle noin puoli neljän aikaan aamuyöstä, otin vielä mökkirannassa muutaman kuvan siten, että sommittelin itseni laiturille katselemaan reposia. Usvan takia kuvaan tuli aika veikeä vaikutelma. Sitten nukkumaan - arvatkaa nousinko heti seitsemältä  :)

11.9.2014 Ennustetun reposmyrskyn odottelua

Suuri revontulten myrsky tulossa, ennustivat Space Weather, Ilmatieteen laitos sekä Ursa. Auringonpilkku oli purkautunut päivää-kahta aiemmin suoraan kohti maata. Matkaan siis Ilkan kanssa Salmilammen rantaan. Ei kuulunut reposia, ei. Niinpä kuvasimme tähtitaivasta ja odotellessamme paistettiin makkaraa notskilla. Monta tuntia meni tähtiä tuijotellessa, kunnes noin
klo 4:10 alkoi jotain tapahtua. Ja nopsasti oli kaikki ohi - heikohkot reposet kestivät vain vartin verran. Hyvin lyhyen hetken ajan näkyi perinteisen vihreä lisäksi punertavanviolettia. Ja kun päivän kajokin jo alkoi näkyä taivaan rannassa, poistuimme hieman pettyneinä nukkumaan. Sovimme kuitenkin, että huomenna otetaan uusiksi. Vähiin jäivät unet sinä yönä - aamulla kun piti vielä mennä töihin, tosin hiukan myöhemmin tuli lähdettyä.

7.9.2014 Taivaan valoja ja menneisyyttä

Yöuni oli hyvin levotonta - kuutamoko lie kuuhullua vaivannut :)
Poukkoilin vähän väliä valveilla ja lopulta kyllästyin: noustaan sitten ylös ja nukunpahan sitten kun nukuttaa. Vaikka kuutamokuvia on matkan varrella kertynyt jo melkoinen liuta, tulee vaan aina yritettyä parempaa versiota ikiaikaisesta taivaan kiertäjästä. Jossakin vaiheessa yötä olin havaitsevinani pohjoisella taivaalla himmeää reposhehkua. Pitkällä valotusajalla hehkun sai näkyväksi ja kuutamo valaisi tummaa metsää kuin päivällä.

Aamu puolella yötä nousi järven päälle usvaa, joka antoi oman lisänsä kuviin.

Myöhään kun valvoo, niin sitä myös myöhään nukkuu :)  Vaan pääsinpäs lopulta liikkeelle. Matkasin Oriniemelle, jossa tiesin olevan erään autiotalon. Jotenkin kun oli jäänyt vaivaamaan eilisen autiotalon kuvat - en ollut oikein tyytyväinen niihin. Onnistuisikohan tästä kohteesta kuvat kurssitehtävää ajatellen paremmin? Talon seiniä ja pinnoitteita on jo osin purettu - hirret mukavasti näkyvissä. Puretun pönttöuunin kohdalla osa hirsistä on hiiltynyt aika pahasti, ihme ettei ole palanut koko talo.

Tehtävää varten kokeilin myös mustavalkeita versioita.