29.-31.8.2014 Joen yötä, sieniä ja kameran heilutusta

Jotain ohjelmaa mulla olevinaan oli etten enää perjantiai-iltana viitsinyt ajaa mökille vaan läksin kuvailemaan Joen yötä. En kylläkään itse juhlintaa vaan Joensuun yö-maisemia - vaikka Joen yö siis olikin. Taivas oli puolipilvinen ja paikoin sain pilviverhon takaa tähdet kuviin näkyviin.

Seuraavana aamuna sitten mökille, lähinnä saunomaan ja kuuntelemaan syksyisen luonnon rauhaa. Joitain sienikuvia sentään otin.

Ja kun kerran hirvikärpänen tarjoutui auton ikkunalasiin kuvattavaksi, niin tallennettakoon kennolle vaikka niin ihna otus on.

Sunnuntaina en muuta kuvattavaa keksinyt niin joutessani heiluttelin kameraa männikön ja koivikon edessä pitkällä valotusajalla - kokeeksi kun olin tällaisia kuvia netissä nähnyt.

PS. (20.10.2014) kuviin vain lokit ja valmis luontokuvahan se on voittajaksi, kuten Matti Pukin Lokkien taidelento - katso tästä.

15.-17.8.2014  Yökkösten yö

Ilkka vihjasi, että Joensuun Asevelikylällä on seivästetty heiniä. Pakko oli käydä kuvaamassa vanhaa perinnettä - heiniä seipäällä - vaikka olisihan se ollut vielä hienompaa kuvata itse seivästystä kuin pelkkiä seipäitä. Ja jos vielä heinästäjät olis olleet vanhoissa pukeissa paikalla - hmm ... ideaa pukkaa.

Perjantaina ajeltiin murun kanssa mökille, saunottiin ja vietettiin leppoisaa iltaa auringon laskiessa mailleen. Muutamia keltaisia lehtiä oli jo pudonnut koivuista ja muru sai idean kuvata niitä vasten aurinkoa. Minä sitten matkin häntä.

Yöksi virittelin sekavalolampun harsoineen mökin taakse palamaan - houkuttelemaan perhosia. Pari yökköstä (kulmayökkönen, enargia paleacea ja isomaayökkönen, eurois occultus) sinne lennähtikin - näille kun saisi vielä tunnistuksen. Isomaayökkönen oli niin "ystävällinen", että istahti jopa sormenpäähän kuvattavaksi.

Päivä vaihtui pikkuhiljaa yöksi ja kuvaketjuna se tarkoitti : kesäinen puro, värikäs lumpeenlehti auringonlaskussa ja heikkoa Linnunrataa pimenevällä yötaivaalla.

Sunnuntaina kävin vielä vastarannan tyynemmässä vedessä näppäämässä kuvia lumpeenkukasta ja Rauanjärven maisemasta yläviistosta kuvattuna (kamera pitkän onkivavan nenässä).

10.8.2014 Superkuuta tuijottamassa

Lehdet höpötti superkuusta - no joo, onko se nyt 14 % suurempi kuin normaalisti. Mutta nimitys super ... sanoisinko, että jenkkivouhotusta. Mutta koska onhan kuu aina kuvauksellinen, päätettiin Ilkan kanssa lähteä kokeilemaan. TPE:stä katseltiin sopivia paikkoja, joissa kuu nousuhetkellä olisi mukavasti maisemassa ja suuruus korostuisi. Paiholan Suoniemi vaikutti siltä, että kuu nousisi Selkien kylän päälle oikein isona. Sinne siis.

Olimme hyvissä ajoin perillä - niinpä kuun nousua odotellessa ajelimme lähistöllä katselmassa paikkoja ja napsimme kuvia viljapellosta laskeutuvan auringon valossa .

Nousuhetkellä kuu oli Suoniemestä katsottuna liikaa vasemmalla ja Selkien kylän päällä se oli jo hiukan liian korkealla. Sellainen kunnolla kuun kokoa korostava otos juuri talon kattojen yllä jäi saamatta. Isohan se tietysti on kun telellä sopivasti sijoittelee kuvaan.

Koskelokin halusi kuvaan kun sommittelimme kuuta otoksiin eri paikoista.

Aika nopsasti pilvet telläsivät eteen, joten ajelimme katsomaan Enon Palojoen maisemia. Siellä pilvet eivät olleetkaan edessä, mutta kuu oli jo karannut liian ylös ja tuli melko nopsasti liian pimeää. Siispä nukkumaan.

PS. Oikein hämmennyin kun katselin tämän blogin tuottamia sävyjä kuukuvassa. Aivan erivärinen kuin miksi sen omalla koneellani säädin. Hmmm ... kokeillaanpa vierekkäin - mitenkähän korostetuksi se nyt tämä blogi vääntää kuvat ;) vasemmalla siis lähes sellainen kuin miksi se on säädetty - aikamoinen ero - eikö?

5.-6.8.2014 Ukko-Pekka uu uu ...

Lehdet kirjoittelivat höyryveturi Ukko-Pekan eli veturin nro 1009 tekevän matkan Porvoosta Nurmekseen 3.-5.8. sekä takaisin Nurmeksesta Kouvolaan 6.8.2014. Joensuussa höyryveturi on siis kahtena peräkkäisenä päivänä. Monena vuonna tämä on pitänyt käydä kuvaamassa, nyt se on toteutettava. 5.8. menin Carlsonin ja ABC:n nurkille Siihtalaan eli heti rautatiesillan jälkeiselle osuudelle vahtiin - asemalta lähtöaika oli etukäteen tiedossa, joten kauaa ei tarvinnut ootella, kun Pielisjoen toiselta puolelta alkoi nousta savu.

Paras mahdollinen paikka tämä ei ollut, mutta sainpahan kuvattua paljon erivärisiä vanhoja vaunuja.

Seuraavana päivänä olin valmiina vastaanottamaan Ukko-Pekkaa Joensuun asemalla. Paikalla oli moni muukin kameroineen - ja paloautot ilmeisesti täydentämässä vesivarastoja.

Paikoillaan ollessaan Ukko-Pekka päästelee veikeän näköistä höyryn tupsahtelua silloin tällöin.

Tämä tuikku ei kyllä pitkälle näytä pimeälläkään :)

Rasvaa niveliin, matkustajat kyytiin ja menoksi taas. Ukko-Pekalle toivotan pitkää ikää.

Lisätietoja: http://www.hoyryveturimatkat1009.fi