Vanha vuosi ja edellisen kesän kasvu on kuivunut, uudet urvut ja vehreät versot puskevat esille.
Kuvaajakaverini on kertonut Lieksan liepeiltä käärmeiden kuvaukseen hyvän paikan. Samalla reissulla tulee kuvatuksi Lieksan silta tyynen aamun heijastuksineen.
Jep - ei ollut turha vinkki, jonkin aikaa rantakivikkoa tutkittuani törmään ensimmäiseen tummaan kyyhyn. Se on varsin nopea liikkeissään, ilmeisesti se on löytänyt hyvän paikan lämmittelyyn aamuauringossa. Värityksen, aktiivisuuden ja silmien kirkkaan kiillon perusteella vaikuttaa siltä, että tämä yksilö on jo vaihtanut nahkansa.
Muutamissa kohdin kivikkoa löytyy vanhoja nahkoja sekä vaaleampia kyy-yksilöitä. Harvakseltaan käärmeet haistelevat kielellään ilmaa. Yritän ajoittaa kuvanoton hetkeen kun kieli on ulkona ja monen hutin jälkeen se onnistuu.
Aika montaa sävyä kyitä on - jos oikein muistan, niin vaaleat sinertävät ovat koiraita, ruskehtavat naaraita, mutta tummasävyiset voivat olla kumpia tahansa.
Nyt on kyllä tullut otettua näistä mutkuilijoista niin monta kuvaa, että jätetäänpäs ne rauhaan.
Seuraavana päivänä pöristelen toiseen paikkaan, jossa tiedän asustelevan käärmepariskunnan. Matkalla sinne nappaan aamukasteisesta sammalikosta ja jäkälistä muutamia kuvia.
Tuttu kivikko vaikuttaa ensi alkuun tyhjältä - hmmm... eikös päivä muka ole jo tarpeeksi lämmin? Vaan eipä aikaakaan kun vaaleansinertävä koiras luikertelee paikalle. Istuksin kivikon lähellä hiljaa ja vaivihkaa paikalle matelee myös tumma isompi naaras.
Koiras ei hukkaa aikaa - se aloittaa naaraan ympärillä kiehnäämisen - luikertelee hiljakseen naaraan päällä välillä lipoen kielellä nahkan suomuja. Matelijamaailman hellimistä kait.
Jos käärmeet olisivat samanvärisiä, olisi aika vaikeaa erottaa mikä kohta on mitäkin yksilöä. Mutta kun tiedän, että paikalla on vain kaksi käärmettä, niiden liikkeiden hahmottaminen on helpompaa.
Olen pesimäpaikkaani puolustava naaras - älä tule lähemmäs!
Kotimatkalla tapaan muutaman lintumaailman edustajan - telkkä- ja teeriuroksen sekä soidinlaulua laulavan pikkulinnun, jota en tunnista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti